”Jaahas, tuntuvat puhuvan mittaamisesta ja etenkin oppien mittaamisesta. Täytyykin käynnistää uuden ennakoivan älykkään henkilöstön oppimisen mittaustyökalun rakentamis- ja käyttöönottoprojekti. Tehdään saman tien pilvipalvelu, apsit ja virtuaalilaseilla toimiva sovellus. Mitataan ainakin myyntiä, henkilöstön tyytyväisyyttä, työtunteja, tehokkuutta, oppimista, käytäntöön viemistä, palavereihin käytettyä aikaa ja perusterveyttä. Jätetään myös mahdollisuus lisätä myöhemmin mitä halutaan.”

Saattaa kuulostaa tutulta? Teknologisesti kehittyneessä yhteiskunnassa tuomme helposti järjestelmän ratkaisemaan erityyppisiä työelämän asioita. Mittaamme mielellämme kaikkea mahdollista. Johtaminen ja johtajaksi kasvaminen ei ole kuitenkaan pelkästään helppoheikkimäista kikkojen hyödyntämistä, trendisanoilla palavereissa puhumista, jatkuvaa uusien työkalujen käyttöönottamista ja mittareiden keksimistä.

Se on ammattitaitoa kiteyttää ja tunnistaa oman toiminnan kokonaiskuva ja sen kannalta keskeisimpiä mitattavia asioita. Parhaat johtajat käyttävät työkaluja, jotka pitävät innostuksen korkealla, tekemisen tulokset näkyvinä ja asiat yksinkertaisina.

Kirjoista, blogeista ja asiantuntijoilta löytyy valtavasti hyviä ja hyödyllisiä työkaluja johtamisen tueksi saavuttamaan tiimin yhdessä asettamat tavoitteet. Yksi raportointiin ja reflektointiin yksinkertainen sekä helposti sovellettavissa oleva työkalu on nimeltään Motorola.

Motorola

Kyseessä on yksinkertainen raportointimalli, jolla voidaan analysoida ja reflektoida projektia ja tuloksia loppuvaiheessa tai sen jälkeen. Työkalu esiintyy Robert Watermanin kirjoittamassa kirjassa: ”What America Does Right” (Waterman 1994, 256-262). Sana on otettu amerikkalaisesta telekommunikaatioyhtiöstä, jossa käytettiin kyseistä raportointimallia. Virallinen käsite Motorolalle on ”Projektiraportti” eikä käsite viittaa millaan tavalla yhtiöön muuta kuin leikkimielisesti.

Motorola sopii erinomaisesti lähes minkä tahansa projektin ja prosessin loppuarviointiin ja helpottaa oppimisen viemistä käytäntöön. Se koostuu neljästä kysymyksestä:

Mikä meni hyvin?

Mitä voimme tehdä paremmin seuraavalla kerralla?

Mitä opimme?

Miten viemme oppimamme käytäntöön?

Miksi se on hyvä työkalu?

Työkaluja hyödyntävät tiimit, projektiryhmät ja valmennusryhmät usein niin, että ensin jokainen tekee henkilökohtaisen motorolan. Tämän jälkeen aineisto käydään yhdessä läpi esimerkiksi niin, että jokainen kertoo yhden asian per kysymys. Paras oppi syntyy juuri tietoa jakamalla eli yhdessä keskustelemalla ja parhaita käytäntöjä omaksumalla.

Jos taas ryhmä on suuri, kuten vaikka valmennusryhmä, voidaan tehdä niin, että jokainen yksilö tekee omansa ja purkukierroksella 1/4 porukasta vastaa aina yhteen kysymykseen.

Motorola on helppo tehdä vaikka kahvitauolla, projektipalaverissa tai sisäisessä chatissa. Se ei vaadi mitään järeitä järjestelmiä vaan tarvittaessa puhelimen muistio riittää. Kysymykset ohjaavat oikeisiin asioihin ja viimeinen asia pakottaa meidät pohtimaan käytännön muutoksia arjessa. Helpoin tapa on vain seuraavassa kohtaamisessanne tiimin kanssa esittää kysymys:

”Hei! Mietitäänkö 10 minuuttia eilistä päivää? Mikä meni hyvin? Mitä voitaisiin tehdä paremmin? Mitä opittiin ja mitä viedään käytäntöön?”