Haluatko taloudellista varmuutta ja vakautta nykyiseen arkeesi ja tulevaisuuteesi yrittäjänä?

Sinä, kuten useat muutkin yrittäjät, mietit varmasti usein tulevaisuuttasi.

Etenkin aloittaessa yritystoimintaa, joutuu usein miettimään riittävätkö rahat seuraavalle kuulle, lasten harrastuksiin, perheen vuotuiseen lomamatkaan jne. Useat yrittäjät eivät opi koskaan rakentamaan taloudellista vakautta elämäänsä.

Yrittäjän taloudellisesti turvallisen ja vakaan tulevaisuuden saavuttaminen on haastavaa, mutta ei niin vaikeaa kuin yleisesti luullaan. Itse asiassa se on aika helppoa, kun tekee oikeita asioita. Kerron seuraavaksi mitä nämä oikeat asiat oikein ovat.

Yrittäjälle taloudellinen vakaus tulee kannattavasta ja tuottavasta liiketoiminnasta. Hyvä liiketoiminta tulee rakentaa asiakkaidesi tarpeiden ympärille. Kannattavan ja tuottavan liiketoiminnan saavuttamiseksi sinun täytyy pirun nopeasti oppia mikä on asiakkaidesi aito ongelma mitä ratkaiset ja mikä tuo heille eniten arvoa? Lisäksi sinun täytyy keskittyä liiketoiminnan pyörittämisen tärkeimpiin asioihin. Selitän hieman tarkemmin.

Ostaessaan tuotteita tai palveluita, ihmisiä kiinnostaa vain ja ainoastaan heidän omat tarpeensa. Ostaessaan maitoa, he eivät osta juomisen tunnetta vaan haluavat ainoastaan sammuttaa janonsa. Asiakkaaksi aidon ongelman löydät aina parhaiten, kysymällä olettamasi ongelman kohdalla 5 kertaa “Miksi?”.

Arvon tuottaminen taas on kinkkisempi asia. Esimerkiksi janon sammuttamiseen on muitakin vaihtoehtoja kuin maito. Arvon määrittelee asiakas omassa päässään ja siihen vaikuttaa lukuisat asiat: tietämys asioista, saatavuus, hinta, muiden ihmisten mielipiteet, terveys jne. Arvon määrittelyssä sinun tulee purkaa auki kaikki asiakkaallesi eniten merkitsevät asiat mahdollisimman yksityiskohtaisesti, jonka jälkeen valitset kaikista vain ne asiat, joissa voit parhaiten auttaa.

Esimerkiksi ihmiset, jotka haluavat sammuttaa janonsa maidolla, katsovat tarkkaan mihin rahansa laittavat, eivät pidä rasvasta ja eivät ole kokeilunhaluisia. Heille arvoa tuo perushintainen rasvaton maito ilman mitään erikoisuuksia.

Sinun täytyy siis oppia tunnistamaan mahdollisimman nopeasti asiakkaiden aito ongelma, kiteyttää heille eniten arvoa tuovat asiat ongelman ympäriltä ja pukea nämä ostettavaksi ratkaisuksi eli myytäväksi tuotteeksi tai palveluksi.

Ylivoimaisesti parhaat asiakkaat saadaan kouluttamalla heidät näkemään tuotteidesi ja palveluidesi arvo. Siitä käytetään myös termiä: “markkinoiden kouluttaminen”. Tämä vaatii jo hieman enemmän aikaa, mutta on helposti toteutettavissa.

Tärkeimmät asiat vakautta tuovan kannattavan liiketoiminnan taustalla

Kannattavan liiketoiminnan saavuttamiseksi tärkeimät asiat mitkä sinun tulee saada toimimaan ovat:
– Halusi kasvaa
– Yrityksesi ja itsesi brändi
– Asiakkuudet, myynti ja markkinointi
– Asiakaslähtöinen tuotekehitys
– Oppiminen
– Johtaminen

Fokusoi lähes kaikki energiastasi näiden asioiden opiskeluun, pyörittämiseen ja kehittämiseen.

Suurin osa yrittäjistä, jotka eivät koskaan saavuta kannattavaa liiketoimintaa, keskittävät energiansa, etenkin alussa:
– Liian pienesti ajatteluun
– Omaan asiantuntijaosaamisensa kehittämiseen
– Talouteen
– Hallinnollisiin töihin
– Ideointiin
– Itselähtöiseen tuotekehitykseen
– Tuotantoon
– Näennäisiin kumppanuuksiin ja työkaluihin

Älä ymmärrä väärin. Sinulla täytyy olla asiantuntemusta, mutta jos kukaan ei tiedä siitä, etkä osaa tehdä siitä asiakkaillesi arvokasta, ei liiketoiminnastasi synny kannattavaa ja elämästäsi vakaata. Kaikki nämä tärkeimmät asiat ovat opittavissa ja niitä ei saada syntymälahjana.

Jos asioiden kehittäminen on sinulle ajankohtaista, työskentele niiden eteen tai hae ulkopuolista apua viemään asioita tuloksellisesti käytäntöön.

 

Jos taas koet, että sinulla on homma hanskassa, anna palaa! Kannattavaa liiketoimintaa pyörittäviä yrityksiä ei ole koskaan liikaa.

 
Kirjoittajalla on  henkilökohtaista kokemusta kannattavan ja ei-kannattavan liiketoiminnan rakentamisesta. Lisäksi hän on auttanut yrityksiä ja yritysjohtajia tekemään tuloksellista myyntiä ja markkinointia yli 10 vuotta.

Advertisements

My latest blog from another blog

I wrote about efficient leadership wich works. In finnish only.
Source: http://johtajuus.com/tehokas-ja-toimiva-johtaminen-kaytannossa/

 

Tehokas ja toimiva johtaminen käytännössä

Tehokas-sanaan liittyy usein mielikuva säästämisestä. Tehokas voi kuitenkin olla paljon muutakin. Tehokas tekeminen voi olla myös hauskaa. Otsikon sana ”tehokas” herättää ymmärrettävästi negatiivista kaikua. Joskus se nähdään tiukkana ja tuloskeskeisenä johtamisena.

Yritysmaailmassa on päästävä tuloksiin. Tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen voi pyrkiä innovaatioiden ja innostuksen kautta.
Fredmund Malikin oppien mukaan kuusi tehokkaan johtamisen periaatetta ovat:
1. Tulossuuntautuneisuus
2. Osa kokonaisuutta
3. Olennaiseen keskittyminen
4. Vahvuuksien hyödyntäminen
5. Luottamus
6. Positiivinen ajattelu

1. Tulossuuntautuneisuus

Tämä periaate tarkoittaa toiminnan suuntaamista tuloksiin eikä suorituksiin. Mittaristot rakennetaan tuloksia mittaaviksi. Tämä ei tarkoita pelkkää rahallista tulosta vaan myös tekemisen tuloksia. Eli palaveria ei pidetä vain palaverin pitämisen vuoksi vaan haluamiamme tulosten saavuttamisen vuoksi. Tulossuuntautuneisuus pitää määräytyä jokaisen tekijän henkilökohtaisten tavoitteiden kautta.

2. Osa kokonaisuutta

Johtajan ja johtajuuden oleminen osana kokonaisuutta on hyvin tärkeää. Tiimeissä ymmärretään tarve johtamiselle ja se on läsnä arjessa. Johtajat keskittyvät johtamiseen ja johdettavat ymmärtävät tarpeensa olla johdettavana. Esimies ymmärtää vastuunsa kokonaisuuden koossa pitämisessä. Jokaisella yksilöllä on tärkeä rooli kokonaisuuden kannalta ja ihmisistä tuntuu, että ovat tärkeässä osassa suurempaa kokonaisuutta.

3. Olennaiseen keskittyminen

Vähään keskittyminen syntyy toiminnan ja kokeilemisen kautta. Olennaisinta on löytää ne pienet ratkaisevat asiat ja tulla niissä erinomaiseksi. Pyritään löytämään se ”oma juttu”, jolla erilaistua.

4. Vahvuuksien hyödyntäminen

Vahvuuksien hyödyntäminen säästää aikaa ja tuottaa luonnollisia onnistumisia. Se vaatii myös huomattavasti vähemmän energiaa kuin jatkuva kehittyminen.

5. Luottamus

Luottamus periaatteena on tiimitoiminnan ja johtamisen kaiken perusta. Sen kehittämiseen tulee käyttää aikaa ja asioita tulee nostaa rohkeasti pöydälle. Pitää muistaa, että yrityksen haastetason kasvaessa, myös luottamus toista ihmistä kohtaan joutuu koetukselle.

6. Positiivinen ajattelu

Kaiken taustalle tarvitaan positiivista ajattelua ja uskoa omiin kykyihin. Tämä kannattaa muistaa, kun seuraavat haasteet odottavat nurkan takana.
Luomalla johtamiskulttuuri, jossa ajatellaan positiivisesti ja hyödynnetään ihmisten vahvuuksia saadaan aikaan innostava tekemisen meininki.
Jokaisen rooli on oltava tärkeä osa kokonaisuutta. Luottamuksen kautta uskalletaan epäonnistua ja olennaiseen keskittymällä tullaan asiantuntijoiksi sekä erilaisiksi.

Näitä periaatteita tuomalla osaksi oman tiimisi ja yrityksesi arkea, syntyy luontaisesti tehokasta toimintaa. Jo keskittymällä olennaiseen, olemalla tulossuuntaunut ja hyödyntämällä vahvuuksia säästetään aikaa. Ihmisten kokemus siitä, että he ovat osa tärkeä kokonaisuutta, nostaa heidän motivaatiotaan ja positiivinen ajattelu sekä luottamus kaiken taustalle vie tekemisen tieltä paljon isoja esteitä pois kuten: epäonnistumisen pelko, täydellisen ratkaisun miettiminen ja fokuksen häviäminen.

Voisitko sinä aloittaa vaikka vain hyödyntämällä ihmisten vahvuuksia? Entä jos alkaisitte nauttia epäonnistumisistakin? Löytäisitte tavan kuinka asioita ei pidä tehdä?

Yksinkertaisia johtajan työkaluja – Motorola (FIN)

”Jaahas, tuntuvat puhuvan mittaamisesta ja etenkin oppien mittaamisesta. Täytyykin käynnistää uuden ennakoivan älykkään henkilöstön oppimisen mittaustyökalun rakentamis- ja käyttöönottoprojekti. Tehdään saman tien pilvipalvelu, apsit ja virtuaalilaseilla toimiva sovellus. Mitataan ainakin myyntiä, henkilöstön tyytyväisyyttä, työtunteja, tehokkuutta, oppimista, käytäntöön viemistä, palavereihin käytettyä aikaa ja perusterveyttä. Jätetään myös mahdollisuus lisätä myöhemmin mitä halutaan.”

Saattaa kuulostaa tutulta? Teknologisesti kehittyneessä yhteiskunnassa tuomme helposti järjestelmän ratkaisemaan erityyppisiä työelämän asioita. Mittaamme mielellämme kaikkea mahdollista. Johtaminen ja johtajaksi kasvaminen ei ole kuitenkaan pelkästään helppoheikkimäista kikkojen hyödyntämistä, trendisanoilla palavereissa puhumista, jatkuvaa uusien työkalujen käyttöönottamista ja mittareiden keksimistä.

Se on ammattitaitoa kiteyttää ja tunnistaa oman toiminnan kokonaiskuva ja sen kannalta keskeisimpiä mitattavia asioita. Parhaat johtajat käyttävät työkaluja, jotka pitävät innostuksen korkealla, tekemisen tulokset näkyvinä ja asiat yksinkertaisina.

Kirjoista, blogeista ja asiantuntijoilta löytyy valtavasti hyviä ja hyödyllisiä työkaluja johtamisen tueksi saavuttamaan tiimin yhdessä asettamat tavoitteet. Yksi raportointiin ja reflektointiin yksinkertainen sekä helposti sovellettavissa oleva työkalu on nimeltään Motorola.

Motorola

Kyseessä on yksinkertainen raportointimalli, jolla voidaan analysoida ja reflektoida projektia ja tuloksia loppuvaiheessa tai sen jälkeen. Työkalu esiintyy Robert Watermanin kirjoittamassa kirjassa: ”What America Does Right” (Waterman 1994, 256-262). Sana on otettu amerikkalaisesta telekommunikaatioyhtiöstä, jossa käytettiin kyseistä raportointimallia. Virallinen käsite Motorolalle on ”Projektiraportti” eikä käsite viittaa millaan tavalla yhtiöön muuta kuin leikkimielisesti.

Motorola sopii erinomaisesti lähes minkä tahansa projektin ja prosessin loppuarviointiin ja helpottaa oppimisen viemistä käytäntöön. Se koostuu neljästä kysymyksestä:

Mikä meni hyvin?

Mitä voimme tehdä paremmin seuraavalla kerralla?

Mitä opimme?

Miten viemme oppimamme käytäntöön?

Miksi se on hyvä työkalu?

Työkaluja hyödyntävät tiimit, projektiryhmät ja valmennusryhmät usein niin, että ensin jokainen tekee henkilökohtaisen motorolan. Tämän jälkeen aineisto käydään yhdessä läpi esimerkiksi niin, että jokainen kertoo yhden asian per kysymys. Paras oppi syntyy juuri tietoa jakamalla eli yhdessä keskustelemalla ja parhaita käytäntöjä omaksumalla.

Jos taas ryhmä on suuri, kuten vaikka valmennusryhmä, voidaan tehdä niin, että jokainen yksilö tekee omansa ja purkukierroksella 1/4 porukasta vastaa aina yhteen kysymykseen.

Motorola on helppo tehdä vaikka kahvitauolla, projektipalaverissa tai sisäisessä chatissa. Se ei vaadi mitään järeitä järjestelmiä vaan tarvittaessa puhelimen muistio riittää. Kysymykset ohjaavat oikeisiin asioihin ja viimeinen asia pakottaa meidät pohtimaan käytännön muutoksia arjessa. Helpoin tapa on vain seuraavassa kohtaamisessanne tiimin kanssa esittää kysymys:

”Hei! Mietitäänkö 10 minuuttia eilistä päivää? Mikä meni hyvin? Mitä voitaisiin tehdä paremmin? Mitä opittiin ja mitä viedään käytäntöön?”

 

Mitä voimme oppia turvallisuusorganisaatioiden johtamiskulttuurista? (FIN)

Yksi tunnetuimmista johtamisjärjestelmistä on varmasti armeijan johtamiskulttuuri. Tähän historiallisestikin merkittävään instituutioon on kuulunut suurin osa suomalaisten miesten ikäluokista. Kokemuksia kyseisestä johtamisjärjestelmästä ja -tavasta on puolesta ja vastaan. Varmaa on kuitenkin se, että sitä kehitetään jatkuvasti toimimaan paremmin tulevaisuuden olosuhteissa. Tässä kirjoituksessa paneudun armeijan mallia soveltavien turvallisuusorganisaatioiden kulttuurien piirteisiin Suomessa.

Ensimmäinen oma kokemukseni aiheesta tapahtui varusmiesaikana upseerikoulutuksen kautta. Siitä tie vei sopimussotilaaksi ja lopulta yksityisen turva-alan työtehtäviin lähes kymmeneksi vuodeksi. Nykyisin työskentelen edelleen sivutoimisena palomiehenä, joten tietynlaista elettyä kokemusta ja perspektiiviä turvallisuusorganisaation johtamiskulttuuriin löytyy niin esimiehen kuin alaisen näkökulmasta. Tehtävät ovat vaihdelleet lasten leiridiskoista kymmenien pelastusyksiköiden suuronnettomuuksiin.

Mikä turvallisuuskulttuureissa on erilaista?

Turvallisuusorganisaatioiden toiminta on kriisipohjaista toimintaa. Ne ovat ikään kuin turhia tai tehneet työnsä hyvin, kun mitään ei tapahdu. Kriisiorganisaation olemassaolo oikeutus on yhteiskunnassa syntyvät ongelmat. Päätehtävät ovat auttaa ihmisiä ja samalla huolehtia omasta turvallisuudestaan. Työskentelyssä on mukana ihmisten elämä.

Turvallisuusorganisaatioille on tyypillistä, että arjen perusprosessien pyöriessä tilanteet tulevat yllättäen ja milloin sattuu. Työkavereita ei voi aina valita ja mahdollinen lisäapu voi kestää. On pärjättävä niillä resursseilla mitä on.

Ihmishenkien ollessa kyseessä on toiminnan oltava erittäin hyvin suunniteltua. Turvallisuusorganisaatioissa pyritään tunnistamaan ja ennakoimaan tulevaisuuden uhkakuvia, jotta eteen tulevien tilanteiden ratkaiseminen on helpompaa. Tämä on ikään kuin johtamisen mielikuvaharjoittelua. Samaa metodia käyttävät huippu-urheilijat. Kun tilannetta käydään ennakkoon läpi, itse tilanteessa jännitys ei vie parasta terää ja yllättävät tilanteet ratkeavat nopeammin.

Selkeä johtamisjärjestelmä ja roolit

Esimies- ja alaissuhteet ovat aina selkeät. Kenellekään ei ole tiukassakaan tilanteessa epäselvää kuka käskee ja antaa ohjeita. Vastoin yleistä käsitystä päätöksiä tehdään moderniin tapaan yhdessä pohtien. Selkeyden vuoksi kukaan ei kuitenkaan sooloile tiukan paikan tullen vaan toiminta on jouhevaa, tehokasta ja turvallista.

Tiimityöskentely

Aina toimitaan pareittain ja joukossa kun mahdollista. Näin työskentely on turvallista ja asioita hoitaa useampi.

Säännöllinen kouluttaminen

Tilanteita harjoitellaan jatkuvasti. Vaikeimpia tilanteita harjoitellaan eniten, koska se takaa hyvän toiminnan tason, kun tilanne on päällä.

Auttaminen, kysyminen ja virheistä oppiminen

Virheistä rohkaistaan puhumaan, sillä yksi virhe on oppia muille. Ei ole kenenkään etu, että hengenvaarallisia virheitä toistetaan ympäri Suomea. Uusia rohkaistaan kysymään ja tiimiläisiä autetaan, koska työkavereihin on luotettava tiukassa paikassa.

Ihmisten hyvä fyysinen kunto

Fyysisestä kunnosta pidetään kiinni, sillä jos kroppa pettää, pettää myös pää tiukassa paikassa.

Mitä voisin soveltaa omaan työhöni?

Missään nimessä ei tarvitse alkaa rakentamaan yritykseenne ja yhteisöönne mitään kriisikulttuuria. Suhtautumalla vaikkapa jokaiseen asiakasreklamaatioon kuin hälytystehtävään saataisiin arkeen toki iloa ja aksöniä :).

1. Luo riittävän kiinnostava olemassa olon oikeutus

Kaikkia kiinnostaa tehdä hienoja töitä. Ihmisten pelastaminen on jokaisen mielestä upeaa. Luokaa missio miksi olette olemassa. Poistakaa vaikka työttömyys Suomesta.

2. Tunnistakaa tulevaisuuden yllättävät tilanteet ja harjoitelkaa niihin

Luokaa oman bisneksenne uhkakuva-analyysi 2-3 vuoden päähän. Mitä osaamista tarvitsette, että selviätte siitä? Aloittakaa kouluttautumaan sitä varten. Jos vaikka näette asiakkaidenne ostamisen siirtyvän verkkoon, aloittakaa verkko-ostamisen kouluttaminen.

3. Tiimityöllä voimaantumista ja virheet esiin

Kalliita ovat virheet muissakin organisaatioissa. Rohkaisun kautta virheitä esiin, että muutkin voivat oppia. Tiimi on myös yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Jakakaa viikkopalaverissanne “Viikon munaus -palkinto”.

4. Fysiikka kuntoon

Kun ihmiset ovat hyvässä kunnossa, tekevät he parempia päätöksiä ja selviävät tiukoistakin tilanteista paremmin. Aloittakaa aamupalaverit vaikka punttisalilla.


Erilaisilta toimialoilta voimme oppia paljon. Mitä ovat sinun toimialasi erityispiirteet, joista me muut voisimme oppia?

Jari Junkkari, valmentaja & asiakkuuspäällikkö

 

Johtamisen haasteet yrityksissä 2014

Tarvitsemme entistä enemmän kasvuyrityksiä. Kuitenkin ihmisillä on töissä paha olla ja motivaatio nolla. Haasten kiteyttivät kirjailijat hienosti “Pääasia” – kirjassa:

”Ilmapiiritutkimukset tuottavat säännönmukaisesti samoja tuloksia: esimiestyö on heikkoa, informaatio ei kulje ja viestintä on huonoa. Ihmisillä ei ole selvää käsitystä siitä, mihin yritys on menossa eikä täyttä luottamusta siihen, että johtokaan sitä tietää.”

Katkelma teoksesta: Ilona Rauhala; Makke Leppänen; Annamari Heikkilä. ”PÄÄASIA Organisaation psykologinen pääoma.” Talentum, 2013. iBooks.

Mitä sitten tarvitaan?

Tarvitaan visiopohjaista johtamista. Ei ihmisiä kiinnosta oikeasti missä ollaan nyt vaan mihin ollaan menossa? Kuinka sinne päästään? Mistä tiedetään olevamme perillä ja hyödyttääkö se minua?

Jos ihmisillä on lapsia korostuu tämä erityisesti. Ihminen ajattelee lastensa tulevaisuutta ja on sen vuoksi valmis uhraamaan paljon. Ihmisten motivaatio on myös kova, kun heille annetaan mahdollisuus. Kuinka esim. työntekijät voivat edes auttaa yritysten johtoa onnistumaan taloudellisesti, jos he eivät tiedä niistä mitään?

Miksi tämä on niin vaikeaa?

Johtaminen on vahvojen persoonien hommaa ja teollisen aikakauden johtajista haluttiin kuria ylläpitäviä auktoriteettejä. Silloisen uskomuksen mukaan “kovilla tyypeillä ei ole heikkouksia”. Heidän oli osattava ja tiedettävä kaikki.

Tämä ajattelu puolestaan on johtanut siihen, että työntekijöiltä harvoin kysellään mitään, koska johtajat kokevat sen osoittavan heidän tietämättömyytensä. Visiot pidetään mieluummin salassa, koska mahdollisen epäonnistumisen sattuessa johtaja säilyttää täydellisyytensä.

Mitä voin tehdä?

1. Anna vanhan ajattelun mennä.
– Kerro avoimesti ettet tiedä kaikkea. Olet johtamisen ammattilainen ja luotat ammattilaisiin työssään.

2. Hanki mentori
– Hyvä mentori auttaa sinua hankalien asioiden yli. Ajatusten sparraaminen kehittää myös sinua.

3. Leiki
– Lapset opettavat parhaiten sinulle motivointia ja luovuutta. Hyppää heidän leikkiin ja opit itsekin.

4. Johda pelisääntöjä
– Luo yhdessä tiimin / työporukan pelisäännöt ja valvo niiden toteutumista. Pelisääntöihin voi laittaa taloustavoitteetkin. Käykää niitä läp puolivuosittain ja päivittäkää tarvittaessa. Kun asiat eivät mene sovitusti, voit vedota yhdessä tehtyihin sääntöihin.

5. Luo visio ja näytä
– Tuo vaikka aurinkotuoli toimistoon. Pääasia, että tulevaisuus näkyy jotenkin. Ei sen ole pakko toteutuakaan, mutta johonkin on porukalla pyrittävä.