Yksikönjohtakurssin koulutusjakso ohitse! Mitä opin?

Yksikönjohtakurssin koulutusjakso päättyi viikko sitten. Ensimmäisten päivien jälkeen kouluttamisen opiskelua jatkettiin 3. päivänä 20 minuutin rastikoulutuksen tiimoilta. Päivän päätteeksi kävimme jälleen läpi kuinka harjoittelu oli sujunut. Seuraavaksi vuorossa olikin jo oman aseman viikkoharjoituksen suunnittelu ja toteutus. Koulutusjakson viimeinen päivä menikin viikkoharjoitusten purkamisessa. Omat oppini viikkoharjoituksesta löytyy täältä.

Mitä Yksikönjohtakurssin kouluttamisen jaksosta sitten tarttui päähän?

Yksikönjohtajakurssin koulutusjakso oli allekirjoittaneelle hyvin antoisa. Odotin sitä itseasiassa jopa hieman, koska kouluttamista ei voi liikaa harjoitella. Itselläni ei myöskään ole kokemusta ison porukan kanssa yhtäaikaisesta esiintymisharjoittelusta.

Koska itselläni oli jo hieman esiintymisestä ja kouluttamiseta kokemusta, pääsin asettamaan omat oppimistavoitteeni aika korkealle. Tavoitteeni olivat:
1. Syvennän tietotaitoja
2. Opin rohkeutta kouluttaa kokeneita konnia
3. Opin tekemään innostavia palokunnan koulutuksia

Korkealla asetetuilla tavoitteilla tarkoitan sitä, että eihän oikeasti yhdellä kokonaisella viikkoharjoituksella ja muutamalla kymmenen minuutin esityksellä voida puhua vielä kokemuksesta tai, että tietotaidot olisivat syventyneet. Koulutusjakso lähinnä potkaisi lumipallon liikkeelle tavoitteiden suhteen.

Tietotaitojen syventämiseen harjoitukset olivat hyviä, koska ne pakottivat etsimään tietoa. Jos haluan kouluttaa jatkossa hyvin, täytyy vain valita aihe ja alkaa opiskella sitä. Kuulostaa yksinkertaiselta niin kuin se onkin, mutta tässä jatkuvien arjen ja työkiireiden keskellä ei missään nimessä helppo homma ”ottaa vain aikaa” palokunnan tietojen opiskelulle. Olen siis oppinut tämän tavoitteen edistämiseksi sen, että opiskelen asiaa paljon itse ja kouluttamalla sitä muille opin aiheesta myös itse lisää. Tarvitsen selkeän tehtävän opiskelua varten, eli pyydän minulle lisättävän viikkoharjoitusten pitämisvuoroja.

Rohkeuden saaminen kokeneiden konnien kouluttamiseen oli hankalin tavoite alkuun. Pelkoa kouluttaa lievensi tosi paljon harjoituskoulutuksien veto porukan kesken sekä näyttönä tehty viikkoharjoitus. Pelko on ehkä tässä yhteydessä huono sana, mutta se mikä kokeneiden ammattilaisten kanssa teetättää tuskaa on ajatus siitä, että ”tuhlaan heidän aikaansa”. Opin jakson aikana, että asioiden päivittäminen tuomalla jotain uutta tietoa tai näkökulmaa aiheeseen, toimii sekä kokoneille konnille, että kokemattomillekin.

Nyt ei oikeastaan enää ole rohkeuden puutetta alkaa kouluttamaan, vaan lähinnä realismia omista taidoista, että tietotaitoja ei vielä ole liikaa ja jokaisesta aiheestakaan ei saa aina uutta tietoa. Täytyy nyt alkuun kehittää omia taitoja lisää ja pyrkiä tuomaan harjoituksiin uutta näkökulmaa. Eli en koulutakaan itse pelkkää aihetta vaan tuonkin uudenlaisia menetelmiä ja tapoja harjoitella sekä oppia. Esimerkiksi suunnittelen ensiapuharjoitukseen ”keikkoja” tai rastikoulutuksiin ”tilanteenmukaisuutta”.

Innostavuuden keinoja tuossa jo vähän sivusinkin, mutta innostavuuden lisäämistä voin edistää pienillä asioilla. Se vaatii vain hieman mielikuvista ja pohdintaa eikä aina mitään isotöistä suunnittelua. Toisaalta joskus on vaikea ideoita, kun ei ole kokemusta, mutta kokemusta karttuu koko ajan lisää. Keikkamaisuuttahan voi lisätä jo sillä, että lähetän tehtävän oikeasti tekstiviestillä. Eli innostavuuden lisäämiseksi paras tapa on vain ottaa itseä niskasta kiinni ja ottaa aikaa hieman asioiden ideoinnille. Tässä kulttuurissa kun saa kokeillakin ja epäonnistua.

Koulutusjakson harjoitusten lisäksi käyty teoria oli hyvin valittua. Osa armeijan johtajakoulutuksessa käytyjä asioita, mutta hienostu unohdettu . Itselle vaiheistaminen (opetus-, suoritus- ja tavoitevaihe) oli paras kiteytys, jota olen soveltanut myös siviilityön puolella, kun koulutin myyntitaitoja alkaville yrittäjille. Yleensä nimittäin aina aloitin tavoitevaiheesta ja mietin, kun ei tuloksia tule. Nyt kun marssijärjestys olikin toisin päin, syntyi myös tuloksia heti alussa. Olen yksikönjohtakurssin koulutusjakson aikana oppinut miettimään kouluttamista eri vaiheiden kautta sekä purkamaan koulutettavia asioita vaiheiksi.

Koulutusjakso antoi myös minulle johtamisen osaltakin paljon. Porukan valinta kurssin vanhimmaksi ja tietoisuus omista lähtötaidoista laittoi kyllä oikeastikin pohtimaan esimerkin merkitystä johtajana. Itse halusin antaa muille kurssilaisille kuvan, että vaikka kokemusta kouluttamisesta ja esiintymisestä löytyy, pistän jokaiseen harjoitukseen parhaimpani peliin. Tämä palautteen perusteella näkyi.

Tiesin, että kun johtajaan luotetaan, hänen täytyy olla luottamuksen arvoinen. Ajattelin, että tämän jengin luottamuksen saa, kun tekee itse parhaansa hyvällä asenteella ja kannustaa muita. Opin, että näkemykseni tämän jengin suhteen asiasta oli oikea sekä se, että osasin viedä näkemykseni käytäntöön onnistuneesti.

Jari Junkkari, Kaipe, 226, Vanhempi sammutusmies

Advertisements