Yksi syy miksi tietotyön tuottavuus ei parane? Voiko pelillisyys auttaa?

Tietotyön tuottavuus on yksi kuumista puheenaiheista erityisesti julkishallinnossa. Kaikissa muissakin toimintaympäristöissä siitä kuitenkin puhutaan. Kilpailukyvyn ylläpitämiseksi on kuitenkin jokaisen organisaation pakko parantaa tuottavuutta ja innovoida uutta.

Ihminen luontaista käyttäytymistä on jo kehittää työtapojaan ja tuottavuutta. Pelkka haluttujen muutosten kirjoittaminen paperille ei vain riitä, kehittäminen vaatii uuden oppimista. Organisaatiot ja ihmiset kyllä kouluttavat itseään, mutta suuri este oppimiselle ja sitä kautta tietotyön tuottavuuden kehittämiselle löytyy koulutusten ja valmennusten tuloksista: ihmiset eivät saa niistä juuri mitään tuloksia.

Miksi emme sitten saa koulutuksista tuloksia?

Ensinnäkin homma lähtee siitä, että jokaisella ihmisellä on yksilöllinen tapa oppia. Opimme näkemällä, kuulemalla ja kokemalla kukin omaan tahtiimme. Oppimisen tehokkain muoto onkin henkilökohtainen reflektointi. Useissa koulutuksissa näitä yksilöllisiä tarpeita ei vain ole huomioitu.

Koska tiedon määrä kasvaa koko ajan, ei mikään ulkoaoppiminen enää toimi. Kaiken tiedon voimme tarkistaa salaman nopeasti internetistä. Päämme ei pysty säilömään kaikkea tietoa odottamaan seuraavaa kymmentä vuotta koska käytämme sitä tarpeeseen. Koulutuksen pitäisikin vastata juuri siihen tarpeeseen, mikä sinulla juuri on olemassa. Joku viisas on todennut, että ”tieto ei ole valtaa, vain sovellettu tieto on valtaa”.

Vaikka koulutustilaisuus itsessään vastaisi tarpeitamme, syntyy sen jälkeen seuraava iso este: “Koska emme heti vie käytäntöön oppimaamme, niin unohdamme oppimamme asiat ennätysajassa“. Koska asiat taas mene heti käytäntöön, ei myöskään käytöksessämme tapahdu muutoksia.

Jokaisessa fiksumassa koulutuksessa toki korostetaan oppien käytäntöön viemisen tärkeyttä. Eli tehdä jotain asioilla, mitä opimme. Ihmisen itsepetos on kuitenkin niin vahva voima, että edellä mainitun ohjeen tärkeys suodattuu helposti pois. Menemme kotiin ja luulemme, että inspiraatio kantaa ja muutos tapahtuu odottamalla. Jolloin mitään ei luonnollisestikaan tapahdu.

Pelillisyys voi parhaimmillaan vahvistaa tietotyön tuottavuutta tekemällä kouluttumisesta tuloksellisempaa. kaikki ylläolevia esteitä on helppo tehdä oppijalle innostavammaksi pelillistämällä niitä. Henkilökohtaista reflektiota voisi esimerkiksi vahvistaa palkitsemalla koulutusten jälkeen tehtävä lyhyt pohdinta mitä oppija oppi, joka taas palkitaan. Käytäntöön viemistä varten kouluttaja lähettää vaikka lyhyen tehtävän:

“Kerro minulle vastaamalla tähän sähköpostiin kolmesta koulutuksen jälkeen käytäntöön viedystä opista. Jokaisesta saat palkinnoksi lahjakortin. Jos saat tehtyä tämän kahden päivän sisällä, odottaa sinua yllätyspalkinto”.

Tämä viesti osoittaa koulutettavalle kouluttajan olevan kiinnostunut myös heidän tuloksistaan. Kouluttaja taas saa referenssit sekä varmistettua tulokset.

Lisää esimerkkejä löytyy edellisestä kirjoituksesta. Hyvä työkalu reflektoitiin löytyy täältä.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

w

Connecting to %s