Lean-ajattelu yleistyy kovaa vauhtia erilaisissa yrityksissä. Toimintafilosofia on ollut käytössä aiemmin ja sana “Lean” tuli ensimmäisen kerran tutuksi 1980-luvulla. Lean-toimintamalli on muodostettu pääosin Toyotan tuotantoperiaatteiden pohjalta. Lean-toimintamalli on erittäin laaja ja ei aina helposti selittävissä. Wikipedia määrittelee sen seuraavasti:

“Lean pyrkii siihen, että oikea määrä oikeanlaatuisia oikeita asioita saadaan oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan ja oikean laatuisena. Samaan aikaan vähennetään kaikkea turhaa ja ollaan joustavia sekä avoimia muutoksille.”

Lean-ajattelussa puhutaan usein “virroista”, jolloin tekeminen ikäänkuin virtaa koko ajan prosessissa eteenpäin. Lean-toiminnassa organisaatioille on oltava selvää seuraavat asiat:

Selvä tekemisen merkitys – Mitä arvoa tuotamme asiakkaillemme menestyäksemme järjestelmällisesti?
Prosessiosaaminen – Arvovirtojen tulee virrata läpi suunnittelun, tekemisen ja loppukäyttämisen.
Ihmiset – Jokainen työntekijä on tärkeä osa arvovirran tekemistä, mukaanlukien tukivirrat. Jokainen työntekijä ylläpitää ja parantaa virtauksia jatkuvasti.

Esimerkiksi peliyrityksen arvoa asiakkaille ei ole mahdollisimman suuri liiketulos vaan se, että peliyritys on olemassa viihdyttääkseen asiakkaitaan. Pelien (tuotteiden) tehtävä on tehdä pelaajien elämästä hauskaa ja iloista. Pelejä esitellään ideatasolla jo loppukäyttäjille. Kehityksen aikana julkaistaan erilaisia kehitysversioita, jotta tuote palvelisi lopullista tarkoitustaan. Jokainen työntekijä testaa erilaisia kehitysversioita ja on tietoinen missä kohtaa kehitys on menossa.

Mihin useimmat organisaatiot kompastuvat?

Useimmilla organisaatioilla tekemisen merkitystä ei ole selkeästi määritelty asiakkaan ongelmien ratkaisun kannalta vaan omien ongelmien kannalta. Organisaatiolle ei ole selvää mitä arvoa yrityksen tuotteet ja palvelut antavat yrityksen asiakkaille.

Prosessit eivät ole selvästi määritelty ja virtausta ei synny. Tai jos virtausta syntyy, se pysähtyy aina jossain välissä tuotantoa. Ihmiset eivät ole myöskään sitoutuneet optimoimaan koko arvovirtaa vaan ainoastaan korkeintaan sitä kohtaa missä työskentelevät.

Lean-johtaminen ja mitä se vaatii johtajalta?

Lean-johtaminen luo siis organisaatiolle merkityksiä. Merkityksiä syntyy, kun ratkaisemme aitoja ongelmia. Lean-johtamisessa tunnistetaan tuotteiden arvovirtoja erilaisille asiakkaille. Hyvä johtaja tunnistaa asiakkaiden kokemia arvoja. Lisäksi hän tekee arvovirrasta näkyvämpää koko organisaatiolle. Esimerkiksi tapahtumassa selviää, että osallistujille puhelimen latauspiste on erittäin tärkeä. Hyvä johtaja tiedottaa tästä eteenpäin koko organisaatiota.

Lean-toimintamallissa jokaisesta prosessista on joku vastuussa. Jokainen prosessista vastaavaa henkilö tekee nykyisen prosessin kunnon selväksi jokaiselle. Kehittää prosessia eteenpäin ja ottaa vastuun toteuttamisesta. Tekee kehitetyn prosessin nykytilan selväksi jokaiselle. Kehittää sitä edelleen jne. Hyvän johtajan tehtävä on auttaa ihmisiä kantamaan vastuuta ja kehittämään prosessejaan.

Lean-johtajana kehittyminen vaati työtä ja soveltaminen arkisessa johtamistyössä ei aina ole helppoa. Toyota on määritellyt johtajiensa tueksi kolme yksinkertaista sääntöä, joilla he vahvistavat Lean-ajattelua organisaatiossaan.

Mene katsomaan ja olemaan läsnä
• Johtajien tulee vietää aikaa tehtaan lattialla

Kysy miksi
• Kysy “Miksi?” kysymyksiä päivittäin

Osoita kunnioitusta
• Kunnioita ihmisiäsi

Mitä voisivat olla sinun toimesi, joilla Lean-ajattelua voitaisiin lisätä organisaatiossasi? Saako teillä kysyä riittävästi “Miksi? kysymyksiä? Asetatteko oikeita mittareita oppimisen ja tekemisen tueksi?
Kirjoitus on julkaistu Johtajuus.com -sivustolla